IHANA VIHREYS!

Kelloliikkeessä keskustellaan taas intensiivisesti vallitsevasta säästä. Pitkäksi venynyt talvi ja kolea kevät saavat kaikki ihastelemaan aurinkoisten päivien lämpöä ja sitä ainutlaatuista, hentoa viherrystä, joka viipyy meillä vain hetken.

Käsityönä koristeltu kuohuviinilasi.
Päivämäärän ja nimen taiteilu lasiin
sisältyvät hintaan.

Viherryksen myötä alkaa kelloliikkeen keskusteluihin vyöryä myös koulujen päättäjäiset ja rippijuhlat. Mitä lahjaksi ammattiin valmistuvalle, ylioppilaalle ja rippilapselle? Varsinkin lahjaideoita pojille kaivataan kovasti. Lähes kaikki vanhemmat, isovanhemmat, sukulaiset ja kummit haluaisivat antaa lahjaksi jotain pysyvää, säilyvää, jota voisi muistella vuosikymmentenkin päästä. Asiakkaistamme useat ovat saaneet vuosikymmeniä sitten juuri sen ”muisteltavan lahjan” tästä liikkeestä.

Lakkiaislahjaksi tytöille ja pojille sopii nauvolaisen taiteilijan sunnittelema, laadukas kuohuviinilasi, jota voi käyttää myös ”rahalahjan rasiana”. Lakin alapuolelle taiteillaan ylioppilaan nimi ja päivämäärä. Oma nimikkolasi on mukava tulevilla vappubrunsseilla!
 
Nykynuoret toivovat rahalahjaa jatkuvaa päivitystä tarvitsevaan elektroniikkaan (ainakin  meidän perheessä). Tietokoneet, älypuhelimet yms. ovat eritttäin tarpeellisia mutta niin kovin lyhytikäisiä. No, tarvitseeko kaiken kestää ikuisesti?  Pitääkö vanhana muistella lakkiaisia?

Viime viikolla kelloliikkeen arkea pyörittivät Ada ja Sofia, kun kävin tutustumassa antiikin ihmeisiin Roomassa. Sitä hämmästelyn määrää: Miten joku on osannut rakentaa niin upeita rakennuksia pari tuhatta vuotta sitten ja edelleen ne seisovat ylväinä paikoillaan, vaikka aikajanalle on osunut mm  sotia ja maanjäristyksiä. Oliko silloin hometta tai romahtaneita kattorakenteita. Ja miten ihmeessä on osattu rakentaa, kun ei ollut insinöörejä eikä tietokoneita? Nostokoneista ja työterveyshuollosta puhumattakaan. Ja erinomaista ruokaa ja viiniäkin osaavat siellä valmistaa:)