Walthamin tarina

Kelloliikkeessä saamme kuulla monenlaisia tarinoita liittyen suvussa kulkeneisiin kelloihin, joita saamme tänne huollettaviksi. Antti-kelloseppämme käsissä on jatkuvasti erityistä osaamista vaativia huoltotöitä. Hänen työtilansa seinät ja laatikot ovat täynnä kauniita kelloja eri vuosikymmeniltä.

Oma lukunsa ovat vanhat taskukellot, joita useasti huollatetaan kuntoon edelleen jälkipolville lahjoitettaviksi. Suvun tarinaa kuljettavat taskukellot ovat upea lahja rippilapselle, opinnoista valmistuvalle tai 50 vuotta täyttävälle – ihana tapa muistaa ja samalla osoittaa arvostusta aikaisemmille polville; siirtää suvun historiaa eteenpäin toimivan taskukellon mukana.

Yhden huikeimmista tarinoista sisältää kello, jonka saimme liikkeeseen kaiverrustyötä varten. Harvinaisen kauniin Waltham-kellon oli Amerikasta hankkinut sinne viime vuosisadan alussa uutta elämää pienestä suomalaiskylästä etsimään lähtenyt nuori mies nimeltä Julius. Isoon maailmaan lähtemistä oli vauhdittanut se, että tyttö, johon nuori mies oli rakastunut, oli päättänyt mennä toisen miehen vaimoksi. Amerikkaan päästyään oli Julius tehnyt ankarasti töitä, menestynyt ja vaurastunutkin – menestymisensä kunniaksi hän hankki itselleen kauniin, kaiverruksin somistetun Waltham-merkkisen kultaisen taskukellon.

Uurastettuaan uudella mantereella muutaman vuoden päätti Julius lähteä käymään kotimaisemissaan Suomessa. Hän osti valmiiksi edestakaiset matkaliput – kysymyksessä olisi vain vierailu sukulaisten ja vanhempien luona. Kotikylään päästyään selvisi Juliukselle, että tuo tyttö, joka oli mennyt toiselle, oli jäänyt leskeksi. Se on tämän tarinan ihmeellinen käänne. Juliuksestä ja tytöstä tulikin pari. He perustivat perheensä kotikylään Suomeen. Amerikanvuodet saivat jäädä vain jännittäväksi nuoruusvuosien tarinaksi Juliuksen elämässä. Paluumatkaliput Amerikkaan jäivät käyttämättä: Titanik lähti ja upposi neitsytmatkallaan ilman tuota nuorta suomalaismiestä.

Juliuksen Waltham-kello on siirtynyt suvussa aina perheen vanhimmalle pojalle. Kellon sisäkanteen on kaiverrettu kauniilla tekstauksella aina seuraavan haltijan nimi syntymä- ja kuolinpäivämäärineen. Nyt kello on siirtymässä Juliuksesta eteenpäin neljännelle polvelle  pojanpojanpojan tullessa täysi-ikäiseksi. Kaiverruksen tekemiseenkin liittyi mielenkiintoinen yksityiskohta: takakannen tila ja muoto on erityisen vaativa kaiverrettava – sen pystyy tekemään vain taitava vasenkätinen kaiverrustyön osaaja. Onneksi meidän kaivertajamme on juuri sellainen!

Tuntui ihmeelliseltä saada pitää käsissään tuota kaunista ja erityistä kelloa. Ihanat asiakkaat, jotka kertoivat kellon tarinan, joka on myös heidän perheensä tarina. Oikea aarre, Titanikilta pelastunut.