Rannekellon vesitiiviys

Kun aloitin kelloliikkeessä, tiesin kelloista yhtä paljon kuin sika satelliitista.
Kuluneen 1½ vuoden aikana olen oppinut valtavan paljon ”hyvien opettajien” (lue: Seija, Antti, Jussi) ansiosta, mikä taas vahvistaa sitä tosiasiaa, että alan vaihto tässä iässä oli hyvä ratkaisu.

Yksi mielenkiintoinen asia on liittynyt rannekellon vesitiiviyteen tai vesisuojaukseen, miten sen kukin haluaa ilmaista. Aihe herättää usein myös runsaasti keskustelua:
Jokaisen rannekellon taulusta tai takakannesta löytyy merkintä vesitiiviydestä / vesisuojauksesta.
Oli merkintä suuruudeltaan mikä tahansa, käyttävät monet rannekelloaan koko ajan, missä tahansa, miten tahansa. Ihan niin kuin minäkin ennen muinoin. Lisäksi monet muistavat mainita 100m vesitiiviydestä keskusteltaessa, etteivät ui sataa metriä poispäin rannasta tai sukella niin syvälle!

Sitten tämän postauksen tietoisku, joka on referoitu viimeisestä Kello & Kulta lehdestä:

Mitä vesitiiviys rannekellossa tarkoittaa?

”WR eli water resistance 30 m tai 3 atm tai 3 bar tarkoittaa roiskevesitiiivistä. Käytännössä kellon osat ja tiivisteet on valmistettu kestämään käsienpesuveden roiskeet ja sateella ulkona lievä kostuminen. EI MUUTA.

WR 50 m, 5 atm tai 5 bar tarkoittaa roisketiivistä, jolloin osat ja tiivisteet on valmistettu kestämään käsienpesun lisäksi myös suihkukäyntejä ja sadetta.

Vasta WR 100m, 10 atm tai 10 bar aletaan puhua vesitiiviydestä.
Rannekello on valmistettu kestämään edellisten lisäksi myös vedenpainetta eli myös uintia.

Laitesukeltamisessa rannekellollta edellytetään jo 200m, 20 atm tai 20 bar (tai enemmän) vesitiiviyttä.
Luvut eri muodoissaan kertovat kuinka monen ilmakehän paineen tai kuinka monen metrin syvyydessä vallitsevaa painetta rannekello kestää”.

Tiivisteet eivät kuitenkaan ole ikuisia ja lämpötilan vaihtelun vaikutukset rannekelloon ovat taas ihan oma tarinansa.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *